Lisäteksti
Yksittäisten hermosolujen toiminnan tutkiminen
Katso Psykologian verkot käsikirja s. 275 ensimmäinen kappale (oppiminen muuttaa synapsien välityskykyä)
Hermosolujen toiminnan muuttumista on tutkittu yksittäissolututkimuksella. Siinä yksittäisiin hermosoluihin asetetaan mikroelektrodeja. Näissä tutkimuksissa on havaittu, että hermosolun ärsytys voimistaa viestin synaptista välittymistä seuraavaan hermosoluun. Näin pitkäkestoinen voimistuminen (oppiminen) vahvistaa muistijälkeä yksittäisessä hermosolussa. Ihmisen toiminta ei kuitenkaan perustu yksittäisten hermosolujen välisiin yhteyksiin, vaan miljoonien hermosoluyhteyksien verkostojen toimintaan.
Muistiliiton sivu aivosairauksien vaikutuksesta muistiin Katso Psykologian käsikirja s. 275-276 Muistiin liittyvien aivosairauksien kuntoutus (Muistiliitto) Katso Psykologian käsikirja s. 275-276 Hippokampukseen liittyvät muistin toiminnat ja muistihäiriöt Wikipedian sivu. Katso Psykologian käsikirja s. 275-276 Tietoa Alzheimerin taudista Katso Psykologian käsikirja s. 275-276
Lisäteksti
Tunteiden vaikutus muistamiseen- katso Psykologian verkot käsikirja s. 276
Tunnekokemukset vaikuttavat asioiden mieleenpainumiseen siten, että ne voidaan palauttaa mieleen tai ne palautuvat mieleen ilman mieleenpalauttamisyritystäkin. Voimakkaat myönteiset kokemukset on helppo palauttaa mieleen halutessaan. Esimerkiksi lapsuuden lomamatkasta on saattanut jäädä elävä muistikuva vuosikymmeniksi. Erityisen järkyttävät negatiiviset tapahtumat saattavat aiheuttaa ns. salamavalomuistijäljen. Tällöin mieleen jää elävä kuva tietystä voimakkaita tunnekokemuksia herättäneestä tapahtumasta. Aivoissa erittyy mm. adrenalinia voimakkaiden tunnekokemusten yhteydessä, ja tämän on arveltu vaikuttavan myös salamavalomuistijälkien syntyyn. Mantelitumake on aivojen osa, joka on eritysen aktiivinen voimakkaiden tunnekokemusten aikana. Mantelitumakkeen aktivoituminen liittyy mm. posttraumaattisen stressireaktion aiheuttamiin ahdistusta ja stressiä aiheuttaneiden muistikuvien nousemiseen mieleen sellaisissa tilanteissa, jotka ovat samankaltaisia kuin muistijäljen syntyhetki (katso s. 337-338 ja 443).
Tunteet vaikuttavat myös ehkäisevästi muistamiseen. Nolot tilanteet, häpeälliset hetket ja pettymykset voivat myös pyyhkiytyä pois, ja ihminen ei muista lainkaan häntä kohdanneita negatiivisia seikkoja (katso s. 274 repressio ja 424 viides kappale). Jännittäminen ja ylivireys saattaa aiheuttaa muistin hetkellisen lukkiutumisen, jolloin ei kykene palauttamaan mieleen asiaa, joka on muuten yliopittu. Tämä muistin lukkiutuminen (ns. black out -ilmiö) voi tapahtua pankkiautomaatilla tunnuslukua kirjoittaessa tai esitettäessä ulkoa lausuttavaa runoa.
Lisäteksti
Silminnäkijähavaintojen luotettavuuteen vaikuttavia seikkoja - katso Psykologian verkot käsikirja s. 277
Silminnäkijätodistusten luotettavuuteen on havaittu liittyvän ongelmia. Juuri tästä syystä mm. Yhdysvaltojen joissain osavaltioissa on luovuttu kuolemantuomioista, koska on havaittu tapauksia, joissa väärä henkilö on tuomittu kuolemaan silminnäkijälausunnon perusteella.
Ihmisen havaintojärjestelmä ei tuota täydellistä kuvaa ympäristöstä, vaan havaintojärjestelmän fyysisten rajoitusten lisäksi sisäinen malli vaikuttaa siihen, mitä ja miten havainnoidaan.
Se, minkä ihminen muistaa havaitsemisen perusteella, on mielen tulkinta havaitusta. Mieleenpalauttamiseen vaikuttaa mielekkään jatkuvuuden vaatimus, jolloin ihminen täydentää muistikuvien aukkokohtia tai epäselviä kohtia. Tämä muistin rekontruktiivinen toiminta aiheuttaa sen, että muistikuviin ei voi luottaa sataprosenttisesti. Muistin rekonstruktiivista luonnetta kuvaa hyvin Barlettin kuuluisa pöllö-koe (s. 273)
MTV3:n uutinen silminnäkijärivien käyttöönotosta Suomessa Katso Psykologian verkot käsikirja s. 277
Pohdi silminnäkijärivistöjen käyttöön liittyviä ongelmia
| | | | TIETOTESTI KAPPALEESTA Muistin neurologinen perusta
Testaa tietosi ja tarkista asioita tarvittaessa kirjasta.
Tietotestin tärkein tehtävä ei ole näyttää saitko kaikki oikein, vaan herättää kysymyksiä siitä, miksi tehtävässä annettu vastaus on oikein tai väärin. Vastaukset ovat tällaisessa kyselyssä aina pelkistettyjä, ja jos löydät perustellun näkökulman siihen, että vastaukseen voisi vastata toisin kuin tehtävä esittää, niin onneksi olkoon: olet pohtinut asiaa!
| | | | |
|
